Henkkari löytyy pian simmistä

Hyvästit salasanoille ja avainlukulistoille. Jatkossa niin pankki- kuin monia muitakin verkkopalveluja voi käyttää näppäilemällä tunnusluvun kännykkään.

Mobiilitunnistautumisesta puhuttiin jo vuosikymmenen alussa, mutta asia hautautui vuosikausiksi.

"Tämä on kuin juna Rovaniemeltä Helsinkiin. Välillä on pysähdytty, ajauduttu sivuraiteelle ja otettu pakkiakin, mutta nyt ollaan jo Pasilassa", kuvaa ict-alan etujärjestön Ficomin puheenjohtaja Reijo Svento.

"Suomessa on kolme miljoonaa verkkopankkien käyttäjää", muistuttaa Valimo Wirelessin toimitusjohtaja Juha Murtopuro. Valimo vastaa Suomen palvelun teknisestä toteutuksesta, kuten puhelimen sim-kortilla olevasta teknologiasta ja identiteetinhallintaan liittyvästä teknologiasta.

Useimmat pankkiasiakkaat luopunevat mielellään avainlukulistojen ja salasanojen kanssa näpräämisestä.

"Uskon, että jo keväällä mobiilivarmenne tulee laajasti käyttöön pankkipalveluissa. Avainlukulistat voi polttaa juhannuskokossa. Uskon, että käyttö yleistyy nopeasti, kun ihmiset huomaavat sen helppouden", Murtopuro povaa.

Mitä mobiilivarmenne sitten käytännössä tarkoittaa? Sitä, että pankki- tai muun palvelun käyttäjä ilmoittaa käyttävänsä mobiilitunnistusta kirjautuessaan sisään verkkosivuille. Hän saa operaattoriltaan tekstiviestin, jossa kysytään pin-koodia. Tämän jälkeen palvelu avautuu.

Ideana on, että yhdellä tunnuksella voisi kirjautua niin yksityisiin kuin julkisiinkin palveluihin. Samoin työntekijät voisivat kirjautua sisään yrityksensä tietoverkkoon.

Ihan tuosta vain uuden vahvan tunnistamisen aikaan ei voi siirtyä, sillä se edellyttää kännykän sim-kortin vaihtoa.

Teleoperaattorit ovat kuitenkin olleet aktiivisesti ajamassa mobiilivarmennetta, joten ne ryhtynevät ensi vuoden alkupuolella voimakkaasti kampanjoimaan korttivaihtoakin. Kortti lähetään asiakkaalle postissa, jonka jälkeen hän valitsee haluamansa pin-koodin.

Teleoperaattorit sopinevat myös palveluroamingista eli siitä, että kenen tahansa operaattorin tuottama palvelu olisi myös muiden operaattoreiden asiakkaiden käytössä.

Vaikka Suomi on edennyt asiassa kilpikonnan vauhtia, ei se silti ole länsimaissa pahemmin jälkijunassa. Mobiilitunnistuksessa Euroopassa pisimmällä ollaan Turkissa.

"EU:ssa Ruotsi ja Ranska lähtevät liikkeelle vuoden alussa", Murtopuro sanoo.

"Turkissa palvelussa ovat mukana kaikki pankit ja pankkiautomaatit. Mobiilivarmenteella voi myös asioida verottajan kanssa ja allekirjoittaa vaikkapa kutsuntatodistuksen."

Varmenteesta tulleekin pikku hiljaa nykyiseen sotuun verrattava tunnistautumisen muoto. "Mobiiliasiointivarmenne" ei ole näppärin mahdollinen sana, vaan sen tilalla on kätevämpää puhua vaikkapa sähköisestä asiointitunnuksesta "satusta".

Satu on tosin ollut olemassa jo aiemminkin. Käsite luotiin, kun Suomeen puuhattiin sirullista henkilökorttia ja siihen liittyvää kansalaisvarmennetta. Tämä projekti ei ottanut tulta, ja jää esimerkiksi viranomaisten ajamasta puolitiehen jääneestä hankkeesta.

Ideaalimaailmassa yhdellä tunnuksella pääsisi mahdollisimman moniin verkkopalveluihin. "Keskivertokansalaisella on nyt yli 20 käyttäjätunnusta eri palveluihin", Reijo Svento vertaa. Käytännössä muistettavaa jää edelleen, sillä Facebookin ja Amazonin tapaiset amerikkalaispalvelut eivät jatkossakaan avaudu suomalaistunnuksilla.

Vaikka kaikki suomalaiset siirtyisivät mobiilitunnistukseen, se ei olisi Valimolle kovinkaan suuri bisnes. "Valitettavasti näin on. Täällä on kuitenkin vain runsaat viisi miljoonaa asukasta."

Valimo perustettiin vuonna 2002 eli silloin, kun mobiilitunnistamisen piti lähteä Suomessa liikkeelle. Työntekijöitä on nyt 17, ja liikevaihtoa kolme miljoonaa euroa. Suomen osuus liikevaihdosta on ollut alle kymmenen prosenttia.

Sotun rinnalle satu

Laki sähköisestä tunnistuksesta tuli voimaan 1.9.2009.

Kaupallisia palveluja on odotettavissa sen jälkeen, kun väestötietolaki astuu voimaan 1.3.2010. Laki antaa operaattoreille mahdollisuuden käyttää sähköistä asiointitunnusta, "satua".

Mobiilivarmenteen käyttöönotto vaatii uuden sim-kortin, jonka operaattori lähettää postitse. Mobiilivarmenne on nelinumeroinen asiakkaan valitsema koodi.

Kun halutaan kirjautua verkkopalvelun käyttäjäksi, operaattori kysyy tekstiviestillä koodia. Mikäli se täsmää, pankki- tai muu palvelu avautuu.

Lue alkuperäinen Tekniikka & Talouden (22.12.09) artikkeli täältä.